• Esther (Greek) 15
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
    • 4 Ja kolmantena päivänä riisui hän jokapäiväiset vaatteensa, ja puki itsensä kuninkaalliseen kaunistukseen,
    • 5 Ja oli sangen ihana, ja huusi Jumalan ja Vapahtajan tykö, joka kaikki näkee.
    • 6 Ja otti myötänsä kaksi piikaa ja nojasi itse toisen päälle hiljaksensa.
    • 7 Mutta toinen seurasi häntä ja kantoi hänen hameensa lievettä.
    • 8 Ja hänen kasvonsa olivat sangen kauniit, ihanat ja ilon muotoiset, vaan hänen sydämensä oli täynnä ahdistusta ja murhetta.
    • 9 Ja kuin hän kaikista ovista sisälle tuli, meni hän kuninkaan kohdalle, kussa hän istui kuninkaallisella istuimellansa, kuninkaallisissa vaatteissansa, jotka kullasta ja kalliista kivistä olivat, ja oli sangen peljättävä nähdä.
    • 10 Kuin hän nyt silmänsä nosti ja katsoi vihaisesti hänen päällensä, niin kuningatar pyörtyi, ja raukesi voimattomuudesta, ja laski päänsä piian päälle.
    • 11 Niin Jumala käänsi kuninkaan sydämen hyvyyteen, ja hän hämmästyi hänen tähtensä, hyppäsi istuimeltansa ja sai hänen syliinsä, siihen asti että hän tointui, ja sanoi ystävällisesti hänelle:
    • 12 Mikä sinun on, Ester?
    • 13 Minä olen sinun veljes, älä pelkää; ei sinun pidä kuoleman; sillä ei se käsky tule sinuun, vaan kaikkiin muihin; tule edes.
    • 14 Ja hän ojensi kultaisen valtikan, ja laski hänen olallensa, ja antoi hänen suuta, ja sanoi: sano, mitäs tahdot?
    • 15 Ja hän vastasi: kuin minä katsoin sinun päälles, luulin minä näkeväni Jumalan enkelin; sentähden minä hämmästyin sinun suuren majesteettis tähden.
    • 16 Sillä sinä olet sangen peljättävä, ja sinun muotos on suurta kunniaa täynnä.
  • World English Bible (web)

  • Finnish Bible (1776) (finnish1776 - 2.1)

    2020-08-01

    Finnish (fi)

    Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu, Suomeksi.
    Vuoden 1776 kirkkoraamattu.

    Finnish Bible published in 1776.

    In public domain.

    SWORD version by Tero Favorin (tero at favorin dot com)

    • Encoding: UTF-8
    • Direction: LTR
    • LCSH: Bible.Finnish
    • Distribution Abbreviation: Pyhä Raamattu 1776

    License

    Public Domain

    Source (OSIS)

    https://www.finbible.fi/head/bibl.htm

    history_1.1
    (2003-02-20) Compressed module
    history_1.1.1
    Encoding of conf file corrected
    history_2.0
    (2020-05-21) New module with Deuterocanonicals. Fix MOD-353
    history_2.1
    (2020-08-01) Minor correction in DC
getBible.net Logo

Favourite Verse

You should select one of your favourite verses.

This verse in combination with your session key will be used to authenticate you in the future.

This is currently the active session key.

Should you have another session key from a previous session.
You can add it here to load your previous session.

Esther (Greek) 15:

Sharing the Word of God with the world.
  • Share Text
    ...
  • Share Link